Kultainen sääntö on edelleen ajankohtainen

Kultaisesta säännöstä puhuttiin jo 1500-luvun Euroopassa. Siitä voisi keskustella myös 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Erityisesti asia on ajankohtainen, kun miettii sosiaalista median tapaa toimia, monimutkaisemmiksi muuttuvia ekosysteemejä tai lukemattomia sovelluksia, jotka keräävät ties mitä henkilötietoja käyttäjistään. Suurelta osin turhaan ja hiukan totuutta pimitellenkin. Miksi Facebookin mobiilisovellus tarvitsee palvelua tarjotessaan samanlaiset oikeudet matkapuhelimeesi kuin sinulla itselläsi? Miksi Googlen pitäisi seurata verkkokäyttäytymistäsi?

Kohdellaan toisiamme siten, kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan.

Asiakkaalla pitäisi olla itsemääräämisoikeus kaikkiin henkilötietoihinsa. Hänen tulisi yksiselitteisesti tietää, mitä hänen tiedoillaan puuhataan tai missä ja kenen käsissä ne luuraavat. EU-tietosuoja-asetus lisää entisestään rekisteröityjen oikeuksia. Yritysten tiedonantovelvoitteet lisääntyvät ja käyttäjien mahdollisuudet päästä tietoihinsa myös sähköisesti paranevat. Tämä asettaa tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi Fintech-palveluille, jotka yleistyvät Open Bankingin myötä. Miten huolehditaan, että asiakkaat voivat jatkossakin päättää ja valvoa tietojensa käyttöä?

Ylipäänsä käyttäjien tiedoilla saa pelata vain, mikäli taustalla vaikuttaa selkeästi ja vapaaehtoisesti annettu suostumus tai sopimus, joissain harvoissa tilanteissa muu perusteltu syy. Kaikissa tapauksissa käyttäjän tietojen käsittelystä on kerrottava avoimesti ja läpinäkyvästi – niin, että me kaikki ymmärrämme erilaiset tietojen käsittely- ja hyödyntämistavat. Asiakkaan tietojahan pääsäännön mukaan saa hyödyntää vain siihen tarkoitukseen, mikä asiakkaalle etukäteen on informoitu.

Tiedon varaan rakentuvissa liiketoiminnoissa, kuten analytiikassa, edellä mainittujen seikkojen huomioiminen on elinehto. Lisäarvoa tuottava palvelukehittäminen tai uusien palvelujen tuominen markkinoille on mahdollista vain, kun asiakkaat luottavat käyttämiinsä palveluihin.

Pidetäänhän peli reiluna – kohdellaan toisiamme siten, kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Sekä palveluntarjoajan roolissa, että palveluiden käyttäjinä.